Suomi-koulu - Finnish school

Suomi-koulu starttaa uusin voimin tammikuussa 2010. Ilmoittautumiset mahdollisimman pian. Lisätietoa saat lähettämällä sähköpostia SEFElle.
...
Finnish School starts in January 2010 with a new leader. Registerings as soon as possible. For more information send email to SEFE.

"Suomi-kouluilla tarkoitetaan kouluja, jotka antavat ulkosuomalaislapsille täydentävää opetusta suomen/ruotsin kielessä. Opetusta annetaan keskimäärin kaksi tuntia viikossa sekä suomea/ruotsia toisena kielenä että äidinkielenään puhuville lapsille, joiden vamhemmista toinen tai molemmat ovat syntyperältään suomalaisia. Opetukseen kuuluu varsinaisen kielen opetuksen lisäksi oppilaiden tutustuttaminen suomalaiseen kulttuuriin. Koska virallinen koululaitos Pohjoismaiden ulkopuolella vain hyvin harvoin tarjoaa lapsille opetusta suomen kielessä, paikkaavat Suomi-koulut tätä lapsen kielelliseen ja kulttuuriseen kehitykseen ulkomailla muutoin syntyvää aukkoa."

(Aapiskukkoa ja Aku Ankkaa, Suomi-koulujen toimintaedellytysten kartoitus, opetusministeriön julkaisuja 2006, Maila Eichorn)

Suomi-koulun toiminta alkoi Kairossa lokakuussa 2004. Ensimmäisenä vuonna koulussa oli kuusi lasta ja opettajana toimi Ritva Raitiala-Ayoub. Hän piti koulua lauantaisin lastentarhassaan (English House Nursery) parin oppitunnin ajan. Koulupäivät sovittiin aina etukäteen ja päivän ensimmäinen oppitunti oli yleensä uuden sanaston opiskelua, keskustelua, kertomusten lukemista, kieliopin kertaamista, vitsejä ja arvoituksia, erilaisia tehtäväharjoituksia, piirtämistä ja jonkin verran ainekirjoitusta. Toinen tunti oli erilaisten oppimismielessä sopivien muistipelien ja sanapelien pelaamista ja askartelua. Talo tarjosi tuolloin ensimmäisenä vuonna lapsille mehut ja keksit ja se muodostui perinteeksi.

Ensimmäisen syyslukukauden aikana lapset oppivat mm. suomalaiset aakkoset, kieliopin peruskysymyksiä, Maamme-laulun sekä laulettuna että kirjoitettuna, kertomuksia ja loruja, suomalaiseen luontoon liittyviä asioita (sienet, marjat, puut, linnut, vuodenajat, kasvikset), suomalaisia vuotuisia tapahtumia sekä valtakunnallisia merkkipäiviä, kuukaudet sekä viikonpäivät suomeksi, erilaisia pelejä, historiasta Kalevalasta sekä Elias Lönnrotista.

Ensimmäinen toimintavuosi huipentui Kalevala-juhlaan, joka järjestettiin silloisen suurlähettiläs Hannu Mäntyvaaran virka-asunnossa maaliskuun alussa 2005. Vieraita oli paikalla kolmisenkymmentä. Suomi-koulun lapset avasivat tilaisuuden laulamalla Kalevalaisen vieraan tervehdyksen. Esiintymisasuina lapsilla oli heidän itse koristamansa Suomi-koulun paidat sekä sinivalkoiset Kalevala-aiheiset myssyt.

Ritva Raitiala-Ayoubin aloittaessa Montessori-opinnot Suomi-koulun vetäjäksi syksyllä 2005 ryhtyi Maija Lamu, ammatiltaan Montessori-opettaja. Vuosina 2005-2008 Suomi-koulussa oli 6-9 oppilasta, iältään he olivat 3-13-vuotiaita. Koululaiset kokoontuivat kerran tai kaksi kuukaudessa. Opetussuunnitelmaan kuului paljon erilaisia leikkejä sekä lauluja ja askartelua. Pienemmät harjoittelivat aakkosten ohella myös luku- ja kirjoitustaitoja. Koulu pyrki joka vuosi tekemään myös yhden retken lasten ja heidän vanhempiensa valitsemaan kohteeseen.

Kertomuksien ja tarinoiden kirjoittaminen oli osa isompien lasten opetussuunnitelmaa. Oppilaat lukivat itse valmiin aineensa koko luokalle ja niistä keskusteltiin yhdessä. Ryhmässä käytiin myös läpi kesä- ja joululomien tapahtumia, jokainen koululainen pääsi kertomaan omista lomakokemuksistaan. Lisäksi vuosittain tehtiin ryhmätyö, johon osallistuivat kaikenikäiset (aiheina mm. minä ja perheeni, Kalevala, Snellmanin päivä).

Suomalaisten juhlien ja merkkipäivien viettäminen on suuri osa koulun kulttuurikasvatusta. Joulu- ja kevätjuhlan esitykset ovat vuoden kohokohtia. Silloin lapset pääsevät esiintymään yleisölle, pukeutumaan, tanssimaan, laulamaan ja tietysti maistamaan suomalaisia ruokia. Oppilaiden kanssa on parina pääsiäisenä käyty myös virpomassa. Se oli elämys kaikille lapsille ja useille heistä elämän ensimmäinen kerta kiertämässä talosta taloon virpoen trulliksi pukeutuneena.

Suomi-koululla on kirjasto, josta voi lainata Suomi-Seuran sekä oppilaiden lahjoittamia kirjoja.

Kevään 2009 ajan Suomi-koulu kokoontui kahden opettajan johdolla (Ritva Raitiala-Ayoub sekä suurlähetystön harjoittelija Sini Heikkilä) kahdessa eri ryhmässä, joista toisessa opiskelivat suomea osaavat lapset ja toisessa suomea vielä lähes täysin taitamattomat. Syksystä 2009 alkaen Suomi-koulua vetää Soraja Nasser El-Dine.

(Teksti muokattu Ritva Raitiala-Ayoubin ja Maija Lamun Suomi-koulua koskevista kirjoituksista.)

Coming later also in English.